Kotipihalla heräillään kevääseen.
Idänsinilija on kasvanut pihalla kymmeniä vuosia, ehkäpä jo lähes sata vuotta.
Tarhakylmänkukka, tosi söpöläinen. Tätä ei voi vastustaa!
Keisarinpikarililjoista lähtee voimakas tuoksu ihan koko kasvista. En osaa päättää onko tämä kukka ruma vai kaunis, erikoinen aivan varmasti. Näiden tuoksun sanotaan karkottavan myyrät. Olisin kovasti iloinen, jos se tepsisi myös cityrusakoihin. En tykkää yhtään niistä urbanisoituneista roikaleista. Naapurit tosin tuntuvat saavan suurta hupia, kun juoksentelen pihalla cityroikaleita karkottamassa.
Nämä sipulit ovat istutettu otsalampun kanssa marraskuun loppupuolella. Innostuin sipulien alennusmyynnissä ja ostin vaikka mitä, mm. keisarinpikarilijat tosi edullisesti. Kahdensadan kohdalla lakkasin laskemasta maahan laitettuja sipuleita. Oli mielettömän hyvä fiilis, kun sain kaikki sipulit maahan yhdeksän maissa illalla. Alkoi satamaan lunta hiljalleen.
Muutaman päivän päästä maa oli ensimmäistä kertaa kunnolla valkeanaan. Viime hetken istutukset siis ja hyvin näyttävät nyt heräävän kevääseen.
Akileija ja särkynyt sydän
Pihalla tapahtuu kukkien lisäksi paljon muutakin. Monta kuutiota vastatehtyä kaunista koivuhalkoa odottaa pinoajaansa.
Ja sisällä pienet taimet odottavat ulospääsyään. Tässä muutama kuva talven mittaan kylvetyistä taimista. Kaikki eivät mitenkään kahteen kuvaan mahdu. Taisin hieman riehaantua kylvöjen kanssa, mutta ei haittaa, kaikille löytyy paikka. Laskin nopeasti, että verannalla on ainakin seitsemänkymmentä tainta. Sisältä löytyy vielä (REILUSTI) lisää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi, jokainen kommentti lämmittää mieltä :)