Hele sinine iris - Kevätkurjemiekka Katharina Hodgkin

Kevätkurjemiekka Katharina Hodgkin on sipulikukka. Tämän ihanan heleän sinisen iiriksen korkeus on noin 10-15cm ja se kukkii aikaisin keväällä. Todella kaunis.

 

 

Punahatun siemenet - Echinacea seeds

Kuvassa: Echinacea Cheyenne Spirit

Punahatun siemenistä saattaa joutua maksamaan sievoisia summia. Varsinkin, jos haluaa jotakin Suomessa harvinaisempaa. Syksyllä kannattaa siis rauhassa antaa siementen tuleentua ja kerätä ne sitten talteen. Jos et tehnyt sitä syksyllä, käy kurkkaamassa kukkapenkkiä, sieltä saattaa siemeniä vielä talvesta huolimatta törröttää.

Viime keväänä oman pihan punahatun siemenet lähtivät hurjan hienosti kasvuun. Esikasvattaminen oli superhelppoa. Kiersin syksyllä pihamaan ja leikkelin siemenet taas talteen. Naapurin miestä selvästi huvitti keruureissuni, hienoa siis, että siitä oli iloa itseni lisäksi myös muille! Alla osa saaliista.

Jyvät erotellaan akanoista.

 

 

En viitsi alkaa laskemaan montako siementä tuossa on. Lähemmäs sata? Pienellä vaivalla saa hyvää mieltä ja säästää huimasti rahaa. Nämä siemenet pääsevät pian multaan.

Vielä yksi kuva siemenistä. Toisissa siemenissä on vielä kiinni "roska" häntänä, joten kannattaa olla tarkkana, ettei jätä kerämättä näitä siemeniä talteen. Alkuun niitä on hankalampi erottaa, mutta silmä tottuu kyllä.

Punahatun siemenet saattavat tarvita kylmäkäsittelyn itääkseen. Itse kylmäkäsittelisin, jos siemenet eivät lähde itämään kolmen viikon kuluessa kylvöstä.


Ja vielä helmikuinen auringonlasku kaupungista.

Ja omenatarhoilta.

Hyvää ( järkyttävän kylmää ) alkanutta vuotta

Vuosi alkaa kylmissä merkeissä. Ihan liian kylmissä. Aamulla töihin lähtiessä mittari näytti -27celsiusta, mutta Muoniossa on pistetty vielä paremmaksi -41,1 celsiusta. Ihan järkyttävää. Koittakaa kestää Muoniolaiset!

Maa on lähes lumeton. Toivottavasti kova pakkanen ei tee tuhoja lumettomassa puutarhassa.

Ilmatieteenlaitoksen lähipäivien ennuste näyttää onneksi lohdulliselta. Siperian kylmä ilmamassa väistyy loppuviikolla pois. Ei tule ikävä!

Kylmyys on kuulemma pukeutumiskysymys ja siihen kai pitäisi asennoitua positiivisesti, mutta kun ei pysty. Tulisi jo kesä ja aurinko lämmittäisi nämä luihin asti jäätyneet jäsenet. Sitä odotellessa täytyy keskittyä vaikka tulisesti lämmittävän ruuan tekemiseen tai kaivella kesäiset siemenkätköt esiin.

Me Naiset-lehdessä oli tosi hyvä nuudelikeitto-ohje. Ohjeesta poiketen me laitoimme chiliä rohkeasti koko paketillisen ja keitosta tuli ihanan lämmittävän tulista. Emme myöskään käyttäneet lähes kalorittomia Shirataki-nuudeleita, vaan ihan tavallisia munanuudeleita, koska perheen nuoriso tarvitsee kaloreita. Kaikkia muitakin aineksia meni paljon enemmän kuin ohjeessa, eikä ylimääräistä suolaa lisätty. Chilin käsittelyn jälkeen kannattaa pestää kädet KUNNOLLA, sillä jos tiedät miltä polttava chili tuntuu suussa, tiedät varmasti, ettei sama tunne esimerkiksi silmässä voi olla hyvä juttu. Ei kannata myöskään hieroa silmiä kesken chilin leikkuun.

Lähes kaloriton nuudelikeitto

2 porkkanaa, 1 punasipulia, 1 parsakaalia, 1 rs (200g) herkkusieniä, 1 punainen chili, 200g broilerin rintafileitä, 2 ps shirataki-nuudeleita, 1½ l vettä, 1 kanaiemikuutio, 2 rkl soijakastiketta, 1 tl suolaa, 1 laakerinlehti, 1/2 rkl mustapippuria, 1 dl persiljasilppua, 1 dl korianterinlehtiä.

Kaikki leikattiin siivuiksi. Chileistä poistetiin siemenet. Kiehuvaan kanaliemikuutiolla ja soijakastikkeella maustettuun veteen siivutetut ainekset kiehumaan. Mausteet mukaan. Nuudelit valmistuvat muistaakseni kolmessa minuutissa, joten ne laitettiin vasta ihan lopussa kattilaan.

On tosi hyvää ja lämmittää pakkasella! Ehdottomasti kannattaa tehdä.

Jälkkäriksi voi syödä vaikka banaanijogurttia myslillä. Mysli on ostettu Punnitse ja Säästä-myymälästä. Tosi hyvää tämäkin. Siinä on mm. erilaisia marjoja, pähkinöitä ja banaania.

Ja vielä voi lämmitellä kuumalla juomalla. Kiitos joulupukin, olen nyt koukussa Clipper Organic teehen. Superhyvää!

Tässä kylmyydessä tulee mietittyä jo tulevan kevään siemenkylvöjä ja (eläke)päiviä etelän lämmössä. Kukkien kohdalla olen ajatellut tänä keväänä selvitä pääasiassa itse keräämilläni siemenillä ja otin niistä joitakin esille. Aion esikasvattaa ainakin punahattuja. Syötävien kasvisten ja juuresten siemeniä täytyy tilata. Chiltern Seeds:ltä oli tullut Englannista asti katalogi postilaatikkoon. Täytyy selailla sitäkin, mutta uskoisin tilaavani syötävien siemenet kuitenkin Hyötykasviyhdistykseltä.

Jouluruusu - Julrosen - Rose des Winters - Die Schneerose - Winter Rose - Christmas Rose ...

Rakkaalla lapsella on siis monta nimeä. Jouluruusu on ehdottomasti yksi kauneimmista joulunajan kukista. Pirilän puutarhalla oli myynnissä isoja jouluruusuja. En osannut päättää ottaisinko nuokkuvakukkaisen (Winterbells) vai pystykukkaisen (Ice Breaker), joten pitkän harkinnan jälkeen otin molemmat.

Jouluruusut ovat superkauniita ja herkkiä kukkia, joista tulee hyvälle mielelle. Iloa tähän vesisateiseen joulukuuhun.

Kukinnan jälkeen vien nämä viileälle verannalle ja keväällä istutan ne puutarhaan, jossa ne toivottavasti kukkivat vielä monena tulevana keväänä.

Jouluruusujen käsittelyssä kannattaa muistaa, että ne ovat erittäin myrkyllisiä jo pieninäkin annoksina. Erityisesti juuret sisältävät paljon myrkkyjä, jotka vaikuttavat lamauttavasti aivoihin ja keskushermostoon. Muitakin oireita jouluruusu aiheuttaa, jos sen myrkkyjä menee nauttimaan. Kasvia onkin kutsuttu myös musta pärskäjuureksi ja aivastusjuureksi, koska pienetkin annokset aiheuttavat limaneritystä ja aivastuksia. Tätä kaunista kukkaa kannattaa siis vain katsella, turhaa koskettelua puolestaan pitää välttää.


Ice Breaker

Tässä jouluruusussa on limenvihreitä ja valkoisia kukkia. En ole varma, mutta epäilen, että valkoiset kukat vihertyvät aikansa kukittuaan. Eiköhän Asian laita valkene, kun kukintaa aikansa seurailee.

Alla näkyy olevan tulossa paljon uusien kukkien nuppuja.

Winter Bells

Ai niin. Olen taas neulonutkin. Valmistuu hitaasti, mutta varmasti. Eiköhän nämä joululomalla viimeistään saada jalkaan.

Kukkia pölyttäjille

Mehiläiset ja muut pölyttäjät ovat erittäin tärkeitä puutarhalle ja koko ekosysteemille, sillä kasvit tarvitsevat pölytyksen tuottaakseen siemeniä ja satoa. Lisäksi pörriäiset ovat ravintoa mm. linnuille. Villien pölyttäjien vähenemisestä on puhuttu paljon, joten tuntuu senkin puolesta hyvältä ajatukselta laittaa oma kortensa kekoon ja järjestää niille ravintoa omaan pihapiiriin. Se on hyvä teko luonnon puolesta. Isona plussana saa vielä ihmetellä niiden puuhia kukissa, joka on paljon parempaa, kuin telkkarin katsominen.

Kun puutarhaan halutaan pörriäisiä on hyvä huomata, että jos kasvia on hyvin vähän ja pienellä alueella, se ei välttämättä kiinnosta mehiläisiä ja muita pörriäisiä, vaikka olisikin hyvä meden ja siitepölyn tuottaja. Pörriäiset ja perhoset tykkäävät lennellä kukasta kukkaan, joten kannattaa istuttaa laajoja alueita siten, että kukkia, mettä ja siitepölyä on jokaiselle kuukaudelle varhaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn.

Mehiläiset kertovat toisilleen hyvän ravintoapajan sijainnin ja etäisyyden tanssimalla. Ne keräävät mettä ja siitepölyä kahden-kolmen kilometrin etäisyydellä pesästään, joten jos ihan pihapiirissä ei pesiä ole, niin hyvillä apajilla voi mehiläisiä houkutella kauempaakin. 

Kevät on pörriäisille kriittistä aikaa, kun ne heräävät talvilevoltaan, eikä luonnossa ole vielä tarjolla ravintoa. Aikaiset kukkijat ovat siis erityisen tärkeitä. Puutarhaan istutetut lumikellot, esikot, helmililjat , krookukset, kevättähdet ja idänsinililjat jne. tarjoavat keväistä ravintoa, jota pörriäiset todella tarvitsevat.

Syksyllä luonnonkukat alkavat käydä vähiin. Puutarhaan kannattaa siis istuttaa myös myöhään kukkivia kukkia, jotta pörriäiset saavat ravintoa selviytyäkseen tulevasta talvesta. Sellaisia ovat esimerkiksi maksaruohot, punahatut, syysasterit ja syyshohdekukat. Maksaruohot ja syysasterit ovat omassa pihassani jatkaneet uskollisesti kukintaansa, vaikka lämpötila on loppusyksyn öinä laskenut lähemmäs kymmentä pakkasastetta. Syyskukkijoiden ravintoa mehiläiset käyttävät talvella ravinnoksi ja seuraavan kevättalven pienten kehittyvien mehiläisten ruokkimiseen. Mehiläisethän eivät vaivu talvihorrokseen, vaan ne muodotavat kuningatteren ympärille talvipallon, jossa ne liikkuvat ja ruokailevat. Talvivarastot ovat tärkeitä silloin, kun ei ole vielä mehiläisten lentokelejä eikä kasveja, joista voisi kerätä mettä ja siitepölyä.

Kerrotut kukat eivät jostain syystä ole pörriäisten mielestä kovin kiinnostavia, joten kannattaa mieluummin istuttaa tätä tarkoitusta varten yksinkertaisia kukkia.

Kukkivat yrtit ovat erittäin arvokkaita pörriäiskasveja, näistä voisi mainita esimerkiksi ruohosipulin ja mintut, joita pörriäiset rakastavat. Yrttien kasvattamiseen ei edes tarvita isoa tilaa, se onnistuu vaikkapa parvekkeella.

Kukkien siitepöly ja mesituotanto vaihtelee. Osa kukista tuottaa hyvin siitepölyä, mutta mettä eivät lainkaan, tällainen on esimerkiksi unikko. Iisoppi puolestaan tuottaa mettä hyvin, mutta siitepölyä vain vähän.

Alle on koottu hyviä pörriäiskasveja (Flowers for bees) :

Buddleja                                              Syyssyräkki
Sedum (Ice plant)                              Maksaruoho
Lavender                                             Laventeli
Aster (Michaelmas Daisy)               Asterit

Centaurea                                           Kaunokit
Aubrieta                                              Ristikit
Field Scabious                                    Ruusuruoho
Scabious                                              Törmäkukat
Bramble                                               Karhunvatukka
French Marigold                                Samettikukka
Hebe                                                    Pensastädykkeet
Candytuft                                            Saipot
Lobelia                                                 Lobelia
Honesty                                               Kesäkuuruoho
Mint                                                     Mintut
Eupatorium (Hemp Agrimony)       Punalatva
Phlox                                                    Leimut
Forget-me-not                                    Lemmikit
Hesperis (Sweet Rocket)                  Illakko
Runner Bean                                       Ruusupapu
Lythrum (Purple Loosestrife)          Rantakukat
Verbena                                              Verbenat
Erigeron (Common Fleabane)        Kallioiset
Dandelion                                           Voikukka
Dahlia                                                  Daalia
Erica (Heath)                                      Kellokanerva

Calluna (Heather)                             Calluna
Potentilla                                            Hanhikit
Hardy Geranium (Cranesbill)          Kurjenpolvi
Primrose (Cultivated and wild)      Esikko
Lavatera                                              Malvikki

Chives                                                  Ruohosipuli
Nepeta (Catmint)                              Kissaminttu

Rudbeckia (Black Eyed Susie)         Päivänhatut
Hydrangea                                          Hortensiat
Solidago (Golden Rod)                     Piiskut
Leucanthemum                                 Päivänkakkarat
Sweet William                                   Harjaneilikat
Hyssop                                                 Iisopit
Clover                                                  Apilat
Echinops                                              Pallo-ohdakkeet 

Argyranthemum (Marguerite)       Marketat
Pot Marigold                                      Tarhakehäkukat
Helichrysum (Everlasting Flower)  Olkikukat
Syringa (Lilac)                                     Syreeni
Lychnis                                                 Käenkukka
Nasturtium                                         Vesikrassit
Echinacea (Cone flower)                  Punapäivänhatut
Onions when in flower & Alliums  Valkosipuli ja sipuli kukkiessaan
Busy Lizzie                                           Ahkeraliisa
Coreopsis                                             Kaunosilmä
Achillea millifolium (Yarrow)          Siänkärsämöt
Lathyrus (Everlasting Sweet Pea)  Nätkelmät
Feverfew                                             Reunuspietayrtti
Inula                                                     Hirvenjuuret
Dianthus (Pinks)                                Neilikat
Helenium (Sneezeweed)                  Syyshohdekukka
Eryngium (Sea Holly)                        Piikkiputket
Grape Hyacinth                                  Helmililjat
Buttercup                                            Leinikit
Musk Mallow                                      Myskimalva
Heliotrope                                           Heliotrooppi 

Knautia Makedonia                           Ruusuruoho

Astrantia major                                  Isotähtiputki
Foxgloves                                             Sormustinkukat
                                                               Kurkkuyrtti
                                                               Salkoruusu
                                                               Herukat
                                                               Nauhukset
                                                               Petunia
Veronica                                               Tädykkeet
Liatris Spicata                                      Noropunatähkä
 

Kauniit värimintut ovat pörriäisten suosiossa.

                               

 

 

 

Maksaruohot alla omenapuun

Tämä on kiireinen vuodenaika alehaukalle. Puutarhamyymälöistä saa nyt todella edullisesti vielä vaikka minkälaisia taimia. Kaikki myöhään syksyllä istuttamani taimet ovat nousseet seuraavana keväänä, joten mielestäni niitä voi huoletta istuttaa myöhäänkin syksyllä. Ainoa, mikä luo haastetta istuttamiselle tähän aikaa vuodesta on valon määrä. Töissä käynti verottaa päivää sen verran, että pimeä laskeutuu juuri, kun on parhaassa vauhdissa. Otsalamppu on siksi hyvä olla olemassa alehaukalla. Tosin tänään se jäi kotiin ja oli pistettävä vauhtia, koska aurinko uhkasi laskea kesken kaiken.

Kävin istuttamassa alaomenatarhaan maksaruohoja useampaa sorttia. Lajikkeet olivat Mohrchen, Stewed Rhubarb Mountain, Strawberries and Cream ja Abbeydore. Ennestään omenatarhalla oli jo muutama puska Sedum Herbstfreudea.

Isomaksaruohon nimi on muuten ruotsiksi Kärleksört, rakkauden yrtti.

Istuttamani maksaruohot ovat kaikki syyskesän ja syksyn kukkijoita ja kasvavat ajan kanssa pyöreiksi mättäiksi. Ne ovat aurinkoisen paikan kasveja, jotka viihtyvät kuivahkolla kasvupaikalla, jossa maa on vettä läpäisevä.

Eräs puutarhuri kertoi maksaruohon katkenneen varren juurtuvan helposti, kun sen vain tökkään multaan. Tätä olen kokeillut syysleimun kanssa ja se toimi. Täytyy kokeilla vielä itse tätä myös maksaruohon kanssa.

Omenatarhassa maksaruohot pääsivät kahden nuoren omenapuun väliin töntäreelle. Työ alkoi töntäreen tasaamisella. Maa on tässä kohdassa hyvin sorapitoista, joka läpäisee vettä varmasti. Heittelin osan sorasta pois ja kärräsin multaa tilalle. Kylmä ei ainakaan tullut kotikärryjä kiskoessa töntäreen päälle.

Matalammat maksaruohot pääsivät alemmaksi ja korkeammat kunkuiksi töntäreen päälle. Nyt ei muuta kuin ensi kesää sekä perhosia ja pörriäisiä odottelemaan. Maksaruoho on hyvä perhos- ja pörriäiskasvi ja niitähän omenatarhalla tarvitaan!

Mahtaako tiainen poikasineen keväällä ihmetellä muuttunutta maisemaa?

Saatoinpa muutakin puuhata omenatarhalla, mutta oli jo niin pimeää, ettei siitä kannattanut kuvia ottaa. Joku muukin muuten hämärässä liikkui, sillä kuulin hirvimiehen aseen laukauksia. Peura siellä varmaankin kohteena oli. Sen verran vilkas mielikuvitus alehaukalla on, että seuraavan kerran hirvestysaikaa hämärässä tuohutessani virittelen otsalamput sekä eteen että taakse. Ehkä muuallekin.

Yöpakkasia

Yöpakkaset tulivat yllättäin. Pakkanen on laskenut pahimmillaan kahdeksaan asteeseen. Syysvuokotkin paleltuivat kesken kauneimman kukinnan.

Kesällä perustettu uusi mansikkamaa kuurassa.

Ja syyshohdekukat.

Pensasmustikka kauniissa syysvärissään. Tämä on istutettu turpeen ja mullan sekaiseen maahan.

Pihalta on tullut kerättyä siemeniä erityisesti punahatuista. Tänä keväänä esikasvatin tavallista magnusta ja white swania sekä pow wow wildberryä. Magnuksen siemenet olivat omasta pihasta ja ne itivät todella hyvin. Olisin halunnut kasvattaa erikoisempiakin punahattulajikkeita, mutta niiden siemeniä oli hankala saada. Ostin keväisellä Eestin reissulla muutamia erilaisia punahattuja, joista olen nyt kerännyt siemenet talteen. Ensi keväänä olisi tarkoitus esikasvattaa omista siemenistä lajikkeita tomato soup,  meteor pink ja Cheyenne spirit.

Eestin reissulta salamatkustajana toisen kasvin mukana tulleen yksivuotisen unikon siemenet oli myös kerättävä talteen, niistä tulee monta uutta ensi kesänä.

Puutarhahanskat vaihtuvat kohta paksumpiin.

Delphinium Unknown Variety

Chiltern Seeds:ltä ostetut ritarinkannuksen siemenet itivät kohtuullisen hyvin. Erityistä ihastusta katsojissaan on herättänyt kirkkaan turkoosinsininen ritarinkannus, josta Chiltern Seeds kertoi sivuillaan näin: "We have received this seed only with the information that the flowers are turquoise-blue. It seemed a pity not to include this in the Catalogue for you to try - we will too. It might be a giant, it might be a dwarf!"
Kannatti kokeilla! Kukka on erittäin kaunis, poikkeuksellisen kirkas sininen. Yhtä kirkas, kuin kesäinen taivas. Se kukkii nyt syyskuussa jo toista kertaa tänä kesänä. Chiltern Seeds ei osannut sanoa kasvaako tämä ritarinkannus kääpiöksi vai jättiläiseksi. Minun pihallani se päätti kasvaa jätiksi.

Etualalla syysleimu Osmo Heikinheimo sinivioleteissa kukissaan.

Arboretum Mustilan taimipäivä

Arboretum Mustilassa  oli 22.8 taimipäivä, jonka luvattiin olevan kasviharrastajalle silkkaa ylellisyyttä ja sitä se olikin. Aloitimme päivän taimitoria kierrellen. Paikalla oli sekä suomalaisia että virolaisia myyjiä. Klorofyllin Idän Immeisiltä ostin sinivaleunikkoja ja omenaminttuja, jotka odottavat vielä istutusta.

Lämpötila oli jo aikaisin aamulla parissakymmenessä ja kohosi päivän aikana 27 asteeseen. Mitä parhain ilma siis!

Taimipäivänä Mustilan Arboretumissa pidettiin lyhyitä luentoja. Jaakko Saarinen luennoi uusista ja eksoottisista marja- ja hedelmäkasveista, Marjatta Uosukainen luennoin pienten pihojen alppiruusuista, Antti Aulio kokemuksista & muistoista siemenkeruumatkoilta ja Anssi Krannila venäläisistä ruvenkestävistä omenalajikkeista.

Kävimme kuuntelemassa puutarhaneuvos Anssi Krannilan odotetun luennon. Krannila on taatusti Suomen tunnetuin omena-asiantuntija. Luento pidettiin vanhan aitan ylisillä ja voi sanoa, että tunnelma oli kohdillaan. Arboretum on perustettu 1902, mutta en osaa sanoa milloin rakennukset ovat tarkalleen tehty. Vanhoja, tunnelmallisia ja ihania joka tapauksessa.

Penkeille oli levitetty tunnelmaan sopivasti räsymattoja istujien iloksi. Anssi Krannilan luento koski venäläisiä ruven kestäviä omenalajikkeita. Luennon alkupuolella alkoi kuulumaan aikamoinen jyly, kun hävittäjä lensi Arboretumin yli. Luennon nimellä ja hävittäjillä ei onneksi ollut muuta yhteistä kuin sama aika ja sama paikka.
Venäläisten lajikkeiden nimet ovat kieltä osaamattomalle tuskaisen vaikeita muistettavia. Mikähän se makoisa ja mehukas venäläinen omenalajike nyt olikaan, josta kuulemma mehua tulee niin valtavasti, että haukkauksen jälkeen kainalotkin ovat märkinä mehusta. Krannilan luento sai vakuuttumaan, että venäläisiä ruvenkestäviä lajikkeita kannattaa istuttaa, sillä ne torjuvat itse omenaruven eikä myrkkyjä tarvita.

Arboretum Mustila on ainutlaatuinen kasvien kokeilualue, jonka 120 hehtaarin puistoalueella kasvaa lähes 100 havupuulajia 200 lehtipuulajia sekä lukuisia pensaita, köynnöksiä ja perennoita maapallon eripuolilta. Koristepensaista tunnetuimpia ovat arboretumin alppiruusut ja atsaleat, joita on yli 150 lajia ja lajiketta.

Luontoelämyksen lisäksi puistossa on tarjolla runsaasti puu- ja kasvitietoa. Alueen opastaulut ja luontopolut esittelevät monipuolisesti arboretumin kasveja ja koekasvatustyön tuloksia. Alueeseen voi tutustua omatoimisesti tai opastetuilla kierroksilla. Ensikertalaisenkin on helppo liikkua alueella sillä alueelle on merkitty kolme helposti seurattavaa retkeilureittiä, joiden pituudet ovat 1,5km, 2,5km ja 3km.

Mustilan arboretumissa voi myös geokätköillä. Mustilassa geokätköily ei ole vain aarteen etsintää. Kätkö ohjaa ihmiset paikkoihin, joita muuten ei puistosta löytäisi. Kätkö on jo sinällään mielekäs pähkinä purtavaksi, mutta sen lisäksi geokätkö johtaa kivoihin, erikoisiin tai erikoisen kauniisiin paikkoihin.

Taimipäivänä Arboretumissa järjestettiin erilaisia opastettuja puistokierroksia. Kierrokset lähtivät kahvilalta.

Menimme Kari Junnolan saniaskierrokselle. Kierros kesti tunnin verran ja oli Junnolan vetämänä päivän toinen saniaiskierros. Meitä osallistujia ei ollut tällä toisella kierroksella kuin kuusi, joten kuulimme kaikki hyvin mitä Junnola puhui ja siirtyminen paikasta toiseen pienellä porukalla oli kätevää. Junnola näytti alueen erilaisia saniaisia ja kertoi mm. niiden lisääntymisestä ja ominaispiirteistä. Olipa mielenkiintoista! Kiitos kierroksesta!

Arboretumin puissa kiipeili erilaisia köynnöksiä, mm. kiinanlaikkuköynnöksiä (actinidia kolomikta).

Alppiruusut olivat valtavia! Puistokierros kulki ajoittain suorastaan alppiruusutunnelissa.

Toukokuussa alueella järjestetään alppiruusujenpäivä kukinnan alkaessa. Varmasti kokemus nähdä valtavat alppiruusut kukassa. Alppiruusujen kukinnasta voi saada esimakuja Arboretum Mustilan esittelyvideosta.

Mustilan arboretumissa on monenlaista tapahtumaa pitkin kesää. Tällekin vuodelle riittää vielä tapahtumia mm.elokuun viimeisenä päivänä järjestetään sienikurssi arboretumin metsissä ja syys-lokakuussa on lähiruokamessut sekä Mustilan Ystävien syystapaaminen.

Aivan ihana paikka! Kiitos järjestäjille hienosta päivästä!