maanantai 19. lokakuuta 2015

Maksaruohot alla omenapuun




Tämä on kiireinen vuodenaika alehaukalle. Puutarhamyymälöistä saa nyt todella edullisesti vielä vaikka minkälaisia taimia. Kaikki myöhään syksyllä istuttamani taimet ovat nousseet seuraavana keväänä, joten mielestäni niitä voi huoletta istuttaa myöhäänkin syksyllä. Ainoa, mikä luo haastetta istuttamiselle tähän aikaa vuodesta on valon määrä. Töissä käynti verottaa päivää sen verran, että pimeä laskeutuu juuri, kun on parhaassa vauhdissa. Otsalamppu on siksi hyvä olla olemassa alehaukalla. Tosin tänään se jäi kotiin ja oli pistettävä vauhtia, koska aurinko uhkasi laskea kesken kaiken.

Kävin istuttamassa alaomenatarhaan maksaruohoja useampaa sorttia. Lajikkeet olivat Mohrchen, Stewed Rhubarb Mountain, Strawberries and Cream ja Abbeydore. Ennestään omenatarhalla oli jo muutama puska Sedum Herbstfreudea.

Isomaksaruohon nimi on muuten ruotsiksi Kärleksört, rakkauden yrtti.




Istuttamani maksaruohot ovat kaikki syyskesän ja syksyn kukkijoita ja kasvavat ajan kanssa pyöreiksi mättäiksi. Ne ovat aurinkoisen paikan kasveja, jotka viihtyvät kuivahkolla kasvupaikalla, jossa maa on vettä läpäisevä.

Eräs puutarhuri kertoi maksaruohon katkenneen varren juurtuvan helposti, kun sen vain tökkään multaan. Tätä olen kokeillut syysleimun kanssa ja se toimi. Täytyy kokeilla vielä itse tätä myös maksaruohon kanssa.

Omenatarhassa maksaruohot pääsivät kahden nuoren omenapuun väliin töntäreelle. Työ alkoi töntäreen tasaamisella. Maa on tässä kohdassa hyvin sorapitoista, joka läpäisee vettä varmasti. Heittelin osan sorasta pois ja kärräsin multaa tilalle. Kylmä ei ainakaan tullut kotikärryjä kiskoessa töntäreen päälle.




Matalammat maksaruohot pääsivät alemmaksi ja korkeammat kunkuiksi töntäreen päälle. Nyt ei muuta kuin ensi kesää sekä perhosia ja pörriäisiä odottelemaan. Maksaruoho on hyvä perhos- ja pörriäiskasvi ja niitähän omenatarhalla tarvitaan!


Mahtaako tiainen poikasineen keväällä ihmetellä muuttunutta maisemaa?


Saatoinpa muutakin puuhata omenatarhalla, mutta oli jo niin pimeää, ettei siitä kannattanut kuvia ottaa. Joku muukin muuten hämärässä liikkui, sillä kuulin hirvimiehen aseen laukauksia. Peura siellä varmaankin kohteena oli. Sen verran vilkas mielikuvitus alehaukalla on, että seuraavan kerran hirvestysaikaa hämärässä tuohutessani virittelen otsalamput sekä eteen että taakse. Ehkä muuallekin.



2 kommenttia:

  1. Minäkin olen innostunut erilaisista maksaruohoista. Löytyy tummalehtistä Matronaa, perinteistä komeamaksaruohoa, japaninmaksaruoho sekä ylpeydenaiheeni: siemenistä kasvatettu kaukasianmaksaruoho. (Oli muuten niin helppo kasvattaa, että sen kanssa olisi varmaan vaikeampaa epäonnistua! :) )
    Nauratti tuo ajatus otsalampuin koristellusta puutarhurista, kuin joulukuusi pimeässä :) Mutta turvallisuuden takia varmasti hyvä ajatus!

    VastaaPoista
  2. Hei Tua, kiitos kommentista ja vierailusta blogissani! :) Täytyykin kokeilla maksaruohon kasvattamista siemenestä, sitä ei ole vielä tullut tehtyä. Ja jos se vielä on helppoa, niin aina vain paranee. :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi, jokainen kommentti lämmittää mieltä :)